HUS on jälleen kerran uutisissa. Nyt esiin on noussut synnytyssairaaloiden ja kätilöiden tilanne. Tämä teema linkittyy vahvasti aiemmin nostamiini tilanteisiin hoitohenkilökunnan osalta. Tuossa HS:n jutussa HUSin hallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja toteaa, ettei ymmärrä, mistä kätilöiden huoli kumpuaa. Numerot eivät kätilöiden hätähuutoa kuulemma tue. Ja tämä onkin se ongelma. Päättäjät toimivat pitkälti sen tiedon varassa, minkä virkamiehiltä saavat. He toimivat sen varassa, millaisia lukuja heille esitellään. Henkilöstön ääni saa aina pienemmän painoarvon. Vaikka asioiden pohjalla on aina hyvä olla dataa, on henkilöstöä kuitenkin syytä kuunnella. He ovat oman työnsä ja se arjen asiantuntijoita. He tietävät, missä olosuhteissa potilasturvallinen ja hyvä hoito voidaan taata ja milloin se on uhattuna. He haluavat tehdä työnsä hyvin, ja kokevat valtavaa henkistä kuormaa, jos eivät sitä niin voi tehdä liian vähäisten resurssien takia.

Ongelma on nyt siinä, että henkilöstön ja luottamusmiesten jo vuosia esittämää huolta ei ole haluttu kuulla. Ei ole uskottu kertomuksia, on katsottu vain lukuja. Ne eivät kerro kaikkea. Kätilöiden kohdalla tilanne on se, että liian moni heistä äänestää ja on äänestänyt jaloillaan. Se on johtanut siihen, että heitä on liian vähän eikä sijaisia saada. Sana nimittäin kulkee nopeasti ammattilaisten keskuudessa. Kuka haluaa näännyttää itsensä työmäärän alle vaatimattomalla palkalla, vaikka olisi unelma-ammatissaan?

Mitä sitten, jos sijaisia saataisiinkin? Määrä ei korvaa laatua. Hoitotyö, tässä tapauksessa kätilötyö, on vaativa ammatti. Kokemuksella on merkitystä, koska osaaminen kasvaa vain sitä kautta. Kukaan ei selviydy näistä töistä täysipainoisesti heti valmistuttuaan. Tarvitaan pitkä perehtymisaika, kokenut ja osaava perehdyttäjä ja aikaa perehdyttämiselle. Tilanteessa, jossa nyt ollaan, perehdytyskin välttämättä kärsii, vaikka jokainen siinä parhaansa tekee. Ei siis ole niin, että riittää, että lukumääräisesti kätilöitä / hoitajia on oikea määrä. Tarvitaan jokaiseen vuoroon myös riittävästi kokemusta ja osaamista tukemaan niitä nuoria kätilön ja hoitajan alkuja kohti vahvaa ammattilaisuutta.

Tämä tilanne on malliesimerkki siitä, mihin päädytään, kun henkilöstöä ja luottamusmiehiä ei aidosti kuunnella ja henkilöstöpolitiikka on retuperällä. Toimivat julkiset palvelut vaativat osaavan ja riittävän henkilöstön. On turha haaveilla loistavista palveluista ja niiden saatavuudesta, jos henkilöstöstä ei huolehdi. Siksi kuntapolitiikkaan on hyvä saada lisää sote-alan osaajia. Äänestä siis viisaasti.