Kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia, ja tässä vaiheessa haluaisin kiinnittää huomiota siihen, kuinka tärkeää äänestäminen kuntavaaleissa on. Erityisen huomion haluaisin kiinnittää siihen, millainen päättäjäjakauma Helsingissä päättyvällä valtuustokaudella on ollut ja miksi se pitäisi saada muuttumaan. Annan myös oman lupaukseni.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore tutkimus osoittaa, että aliedustettuina kunnanvaltuustoissa ovat alueet, joissa koulutus- ja tulotaso on matala.
Helsingissä vuoden 2017 kuntavaaleissa äänestysprosentti oli 61,8 %. Heikoin äänestysaktiivisuus oli Kontulassa, missä äänestysprosentti oli heikoimmillaan 41,1 %.
VATT:n tutkimuksessa kävi ilmi, että alueen poliittinen edustus vaikuttaa alueen palvelutasoon. Tarkastelussa oli erityisesti koulujen lakkauttamiset. Johtopäätös on se, että alueet, joilla tulo- ja koulutustaso on matalampi, ovat huonommassa asemassa, kun palveluja karsitaan. Tämä puolestaan johtaa pahenevaan alueiden eriytymiseen ja köyhtymiseen.
Millainen sitten päättäjien jakauma on Helsingin kaupunginvaltuustossa ollut? No, hyvin epätasainen. 2/3 valtuutetuista tulee kantakaupungista. Puolet valtuutetuista asuu kantakaupungissa Pitkänsillan eteläpuolella. Itä-Helsingin alueelta valtuutettuja valittiin edellisissä, vuoden 2017 kuntavaaleissa vain kolme.
Helsingin väestöstä tehdyssä tilastojulkaisusta käy ilmi suurpiirien ja näiden sisällä olevien peruspiirien väestömäärät. Itäisessä suurpiirissä oli 31.12.2019 asukkaita 113 001. Mellunkylän alueella heistä asui 39117 asukasta. Mellunkylä on Helsingin suurin peruspiiri, johon kuuluvat kaupunginosista Kontula, Kivikko, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala. Tästä Helsingin suurimmasta peruspiiristä ei tällä hetkellä ole yhtään kaupunginvaltuutettua.
Yksi konkreettinen tapa tehdä huomioita päättäjien alueellisen jakauman vaikutuksista kaupungin päätöksentekoon on tarkastella tehtyjä aloitteita. On toki niin, että jokaisen valtuutetun tulisi olla kiinnostunut koko kaupungista. On myös niin, että aloitteet eivät aina kohdistu tiettyihin kaupunginosiin, vaan kaupungin toimintaan kokonaisuudessaan. Kiinnostukseni kuitenkin heräsi tähän alueellisuuteen, ja kävin läpi aloitteita.
Tällä nyt loppusuoralla olevalla valtuustokaudella suoraan Itä-Helsinkiä koskevia valtuustoaloitteita on tehty tähän mennessä 26. Siis lähes neljän vuoden aikana. Yhteensä aloitteita tähän mennessä (28.2.2021) on tehty valtuustokauden aikana 525. Itä-Helsinkiin suoraan kohdistuvia aloitteita on siis 4,95 %. Itäisen suurpiirin asukasluku on 31.12.2019 tilaston mukaan 17,28 % koko kaupungin väestöstä.
Mellunkylän alueelle kohdistuvia valtuustoaloitteita on tehty kuluvalla valtuustokaudella vain neljä! Minä ajattelen niin, että tämä on suora vaikutus siitä, että Mellunkylän alueelta ei kaupunginvaltuustossa ole yhtä ainutta päättäjää. Väitän, että meillä täällä Mellunkylän alueella on paljonkin asioita, joihin voisi kiinnittää huomiota.
Mikä siis keinoksi? Miten vaikuttaa siihen, että oman asuinalueen ääni kuuluisi kaupungin päätöksenteossa ja kaupungin kehittämisessä?
Äänestä oman alueesi ehdokasta. Muista, mistä asioista kuntapolitiikassa päätetään. Kuntapolitiikassa ei päätetä esim. EU-asioista eikä suoraan maahanmuutosta. Puhu ystäviesi ja tuttaviesi kanssa äänestämisen tärkeydestä, alueellisuus huomioiden.
Mitäkö minä lupaan, jos tulen valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon? En lupaa kuuta taivaalta. Kukaan kun ei pysty muuttamaan mitään yksin. Minä lupaan olla korvat auki. Kuunnella kaupunkilaisten esiin tuomia asioita. Ottaa laajan näkökulman koko kaupunkiin, mutta huomioida itäisen Helsingin ja Mellunkylän asiat. Lupaan olla yhteistyökykyinen, koska sitä tarvitaan kaupungin päätöksenteossa. Yli puoluerajojen. Lupaan tehdä parhaani ja olla tavoitettavissa myös vaalien välillä.
Lähteet:
Vuori, Mäki, Bergroth: Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019. Helsingin kaupungin tilastoja 2020:10.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsingin-kaupunginvaltuutettujen-asuinpaikat-painottuvat-kantakaupunkiin?publisherId=60590288&releaseId=62180099
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/Aloitteet/
JENNI HJELT, VARAVALTUUTETTU / SDP HELSINKI 