Maahanmuutto ja kuntapolitiikka – vastakkain vai rinnakkain?

Tässä kuntavaalien yhteydessä erilaisissa keskusteluissa nousee esiin jatkuvasti maahanmuutto. Kyllästymiseen asti. Ja nimenomaan Perussuomalaisten ja heidän kannattajiensa toimesta. Kyllä, asiasta voi ja pitääkin puhua. Onko se kaikkein tärkein teema kuntavaaleissa? Ei. Kuntapäättäjät eivät päätä maahanmuutosta itsessään. Pidän tärkeänä sitä, että kuntavaalien yhteydessä puhutaan nimenomaan niistä asioista, mistä kunnissa päätetään.

SDP:tä on moitittu siitä, ettei puolue puhu maahanmuutosta. Ei, emme puhu maahanmuutosta samaan tapaan ja samalla näkökulmalla kuin esim. Perussuomalaiset. Maahanmuutto on tietysti mukana SDP:n poliittisessa ohjelmassa. Jos SDP:n linja ei ole tuttu, voi siitä lukea täältä.

Kyllä. Kunnissa päätetään erilaisista maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Kuntien tärkeä tehtävä on huolehtia maahanmuuttajien kotouttamisesta, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisesta ja resursseista ottaa kiintiöpakolaisia ja turvapaikanhakijoita vastaan. Se on osa Suomen humanitääristen velvoitteiden täyttämistä. On tärkeää huolehtia siitä, että maahanmuuttajien tarpeet otetaan palveluissa huomioon. Kuntien pitää aktiivisesti toimia sen eteen, että monikulttuurinen rinnakkainelo onnistuu ja eri väestöryhmät elävät sujuvasti yhdessä suomalaisessa yhteiskunnassa.

On tärkeää huolehtia maahanmuuttajien kielitaidosta ja työllistymisestä. Kielikoulutukseen on satsattava, jotta maahanmuuttajat myös työllistyvät. On huolehdittava siitä, että myös maahanmuuttajanaiset osallistuvat kotoutumistoimenpiteisiin, ja pääsevät entistä paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Kotoutumisen ydin on vuorovaikutus maahanmuuttajien ja yhteiskunnan muiden jäsenten välillä. Kotoutuminen ja kotouttaminen ei ole vain oikeus, vaan myös velvollisuus.

Ajattelen niin, että yksi kotoutumista ja suomalaiseen yhteiskuntaan sisään pääsemistä ovat asenteet. Otetaanko maahanmuuttajat hyvin vastaan? Kohdellaanko heitä tasavertaisina ihmisinä? Jos ihmistä kohdellaan huonosti hänen etnisen taustansa vuoksi, ei se voi olla vaikuttamatta siihen, miten yhteiskuntaan pääsee sisälle. Jokaisen täytyy voida luottaa siihen, että on turvassa. Että kukaan ei kohtele huonosti etnisyyden takia.

Vastakkainasettelulla ei ole hyviä seurauksia. Sillä ei voiteta mitään. Puhuminen haittamaahanmuutosta ei edistä mitään muuta kuin huonoja väestöryhmien välisiä suhteita. Se ei tarkoita sitä, etteikö ongelmista voisi ja pitäisi puhua yhdessä. Vain asiallista keskustelua käyden voidaan tässäkin asiassa päästä eteenpäin.
Haasteet pitää taklata yhdessä. Se tapahtuu pitämällä kaikki mukana, kunnioittamalla toisia ihmisiä etniseen taustaan, uskontoon tms. katsomatta. Silloin luodaan parhaat edellytykset sille, että saamme maahanmuuttajat sisään suomalaiseen yhteiskuntaan ja että he ymmärtävät suomalaiset normit ja noudattavat niitä.

Kyllä. Helsingissä segregaatiokehitys on huolestuttava. Siihen pitää tarttua entistä paremmin. On huolehdittava siitä, että asuinalueet ja koulut eivät eriydy. Tarvitaan asuntopoliittisia keinoja ja kohdennettua tukea. Positiivisen diskriminaation toimenpiteitä Helsingissä pitää jatkaa. Maahanmuuttajaperheiden lapset on saatava varhaiskasvatuksen piiriin entistä tehokkaammin.

Minä haluan Helsingin, missä jokainen kaupunkilainen on saman arvoinen. Helsingin, missä kenenkään ei tarvitse pelätä. Helsingin, jossa monikulttuurisuus voitaisiin nähdä positiivisena asiana. Helsingin, joka ei jätä ketään sivuun yhteiskunnasta. Sellainen voidaan tehdä vain yhdessä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: